Maalämpö energianlähteenä

  • Uponor energy piles
  • Geothermal energy

Maalämpö on uusiutuvaa ja kustannustehokasta energiaa

Maalämpö on kestävä valinta. Se on joko maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta uusiutuvaa lämpöenergiaa, joka kerätään talteen maalämpöpumpun ja putkiston avulla. Maalämmön ansiosta maaperä on talvella selvästi lämpimämpi kuin ulkoilma. Maalämpö on peräisin pääosin auringosta. Osittain se on myös geotermistä energiaa, jota syntyy maan sisällä tapahtuvan radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Maalämpö, joka on peräisin auringon säteilystä, ulottuu Suomessa vain noin 15 metrin syvyyteen. Tästä johtuen kallioperään poratuista kaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääsääntöisesti juuri geotermistä energiaa. Maalämpö ei ole hupeneva luonnonvara, joten sen loppumista ei tarvitse pelätä, ja sitä voidaan hyödyntää hyvällä omatunnolla.

Maalämpö sopii kaikkiin rakennustyyppeihin

Maalämpöä voidaan käyttää energianlähteenä käyttöveden lämmityksessä ja lämmönjakojärjestelmissä, kuten lattialämmityksessä ja -viilennyksessä. Maalämpöä voidaan hyödyntää kaikentyyppisissä rakennuksissa omakotitaloista suuriin toimisto- ja teollisuusrakennuksiin. Maalämmön suosio on Suomessa korkea, ja maalämpumppu onkin ollut 2000-luvulla yleisin valinta lämmitysjärjestelmäksi uusissa pientaloissa. Sen käyttö on edullista ja vaivatonta.


Maalämmön edut muihin ratkaisuihin nähden

Kun maalämpöä käytetään energianlähteenä lämmönsäätelyjärjestelmille, saadaan kattava ratkaisu niin lämmitykseen kuin jäähdytykseen. Yhdistelmälaitteistot ovat tehokkaampia ja helpommin asennettavia kuin erilliset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Etuna moneen muuhun ratkaisuun nähden on myös se, että laitteisto tarvitsee vain vähän tilaa.

Maalämpö on myös edullinen valinta

Vaikka maalämpöjärjestelmän investointikustannukset ovat hieman korkeammat kuin tavanomaisten lämmitys- ja jäähdytyslaitteistojen, on takaisinmaksuaika lyhyt varsinkin käytettäessä matalalämpöistä lämmönjakojärjestelmää, kuten lattialämmitystä ja -viilennystä. Pitkällä tähtäimellä maalämpö tulee kaukolämpöä edullisemmaksi monella tavalla. Asennushintaan vaikuttavat muun muassa poraussyvyys ja maalämpöpumpun malli. Maalämmön käyttökustannukset liikkuvat omakotitaloissa vuositasolla tyypillisesti sadoissa euroissa.

Mihin maalämmön ympäristöystävällisyys perustuu?

Uusiutuva energianlähde
Turvallinen ja monipuolinen
Suorituskykyinen
Taloudellinen
Renewable
Maalämpöä on saatavilla rajattomasti lämmitykseen ja jäähdytykseen. Maalämmön käyttö vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Safe

Maalämpötekniikka on teknisesti kehittynyttä, ja sitä on käytetty lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen yli 50 vuoden ajan. Maalämpöä voi käyttää yhdessä muiden energianlähteiden kanssa.

Sustainable

Vastaus kaikkiin energiantarpeisiin: lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä kuuman veden ja energian varastointiin. Maalämpö on ainoa kestävä energianlähde, jolla voi kattaa suuren osan käyttöenergiasta.

economical

Lähienergiaa, joka on ulkoisista vaikuttajista ja valuuttakurssien vaihtelusta riippumaton. Maalämpö lisää teollisuuden kilpailukykyä, mikä nopeuttaa alueellista kehitystä ja työllistymistä.

    • Uponorin eristetyt maalämpöputket soveltuvat lämpökaivon ja lämpöpumpun välisiin vaaka-asennuksiin. Suojakuoren materiaali PEH. Eriste umpisoluinen PEX-solumuovi, virtausputki PE. Putkikokoa 40/68 saatavana kolmena eri kieppipituutena (50, 100 ja  200 m). Suurin sallittu käyttöpaine 10 bar, minimiasennussyvyys 300 mm. Asennuksessa voidaan käyttää Ecoflex läpivientipakkausta ja päätyhattua.
    • Uponor Geo Vertis maalämpöputken materiaali on PE100 (PN 10). Putkea on saatavana kaksoiskelattuina kieppeinä. Sisältää paluukulman.
    • Uponor Geo Palix -energiapaalut ovat maalämmön hyödyntämiseen suunniteltuja perustuspaaluja. Energiapaaluilla voidaan kattaa suuri osa rakennuksen käyttöenergiasta. Tarvittaessa järjestelmää voidaan täydentää maalämpökaivoilla, jos kuormitus on korkea.

      Ratkaisu sopii kohteisiin, joissa tarvitaan maaperän vuoksi paaluperustusta ja vuodenajasta riippuen lämmitystä ja/tai viilennystä. Lämmityksessä hyödynnytetään maahan varastoitunutta energiaa ja viilennyksessä maaperän matalaa lämpötilaa. Kesällä rakennuksen ylimääräinen lämpö kerätään viilennysjärjestelmää käyttäen takaisin maaperään, jolloin maaperän lämpötase saadaan pidettyä energiatuotantoon sopivana. Lämmönjakojärjestelmistä energiapaaluille sopivat parhaiten matalalämpöiset ratkaisut, kuten lattialämmitys- ja viilennysjärjestelmä.

       

      Kannattava investointi

      Perinteisiin lämmitys- ja viilennysjärjestelmiin verrattuna energiapaaluinvestointi maksaa itsensä takaisin noin 5–8 vuodessa. Syy nopeaan takaisinmaksuaikaan on se että järjestelmällä ei ole minkäänlaisia huoltokustannuksia, vain perustuskustannukset. Oikein asennettuna energiapaalujärjestelmä kestää koko rakennuksen elinkaaren ajan.

       

      Uponor-lämmönkeruujärjestelmä

      Paaluihin upotetaan Uponorin mitoittamat ja suunnittelemat PE-Xa U-keruupiirit, jotka liitetään lattiaan asennettaviin jakotukkeihin. Keruupiiriputken koko on 25 x 2,3 mm. Paalun ja jakotukin väliin asennetaan eristetty liitosputki lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Runkolinjat lämmönjakohuoneeseen toteutetaan eristetyillä putkilla. Järjestelmään käyvät yleisesti käytetyt lämmönsiirtoaineet.

      Uponor toimittaa suunnitteluvaiheessa arvion keräimien energian tuotosta ja mitat todellisten perustussuunnitelmien mukaan. Lisäksi Uponor toimittaa kaikki energiapaalujen asennukseen tarvittavat komponentit, kuten keruuputkistot, runkolinjat, jakotukit ja lisätarvikkeet.

Maalämpöjärjestelmän materiaalit

  • Esite
  • Esite energiapaaluista ammattilaisille.
  • Tuotekortti
  • Energiapaalujärjestelmän tekniset tiedot suunnittelijoille.

Katso video: Uponor-energiapaalut

Energiapaalujärjestelmän asennus
Näin saadaan maaperän energia tehokkaasti siirrettyä rakennuksen lämmönjakojärjestelmään.
Jyväskylän Technopolis Innova 2 lämpenee energiapaaluilla

Jyväskylän Technopolis Innova 2 lämpenee energiapaaluilla

Keväällä 2012 Jyväsjärven rannalle nousi Technopolis Innova 2, joka on ensimmäinen suomalainen kohde, jossa hyödynnetään Uponorin ja Ruukin kehittämää energiapaalujärjestelmää.
HAMKin nollaenergiahalli hyötyy energiapaaluista

HAMKin nollaenergiahalli hyötyy energiapaaluista

Suomen ensimmäinen lähes nollaenergiahalli valmistui Hämeenlinnaan toukokuussa 2015. Uusi halli ottaa käyttöenergiansa pääasiassa energiapaaluista ja aurinkopaneeleista.
Sulje