Ylivertaisia paikallisia ratkaisuja hulevesihaasteisiin

Hulevesi on puhdasta ja vaaratonta - vai onko?

Perinteisesti on ajateltu, että sadevesi on pitkälti puhdasta, joten se voidaan jättää käsittelemättä. Vaikka tämä ennen oli totta, nykyään on toisin. Kaupungistumisen seurauksena hulevesistä on tullut suurin yksittäinen vesistöjen saastuttaja – ja tämän vuoksi hulevesien käsittelyyn on nyt pikaisesti kiinnitettävä huomiota.

Kemikaalicocktailia vesistöön

Vaikka sadevesi on suhteellisen puhdasta sataessaan, se saastuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin rakennetun ympäristön kanssa. Kattojen ja rakennusten maali- ja metallihiukkasten lisäksi sadevesiä saastuttavat etenkin liikenteestä syntyvät hiukkaset ja öljyt. Raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet sekä roskat ja mikromuovit – pääasiassa renkaiden kulumisesta syntyvät kumihiukkaset – kulkeutuvat pintavaluman mukana. Seurauksena on kemikaaliseos, joka usein valuu käsittelemättömänä suoraan vesistöihin.

Yhä enemmän tiiviitä pintoja

Vettä läpäisemättömillä pinnoilla on ymmärrettävästi suuri valumakerroin, joten suurin osa rakennettuun ympäristöön satavasta vedestä muuttuu pintavalumaksi. Nämä pinnat ja veden siirtämiseen perinteisellä tavalla suunnitellut järjestelmät selviytyvät usein suurista virtaamista, sillä suuria määriä vettä voidaan siirtää erittäin lyhyessä ajassa. Tämän kääntöpuolena on kuitenkin nopeiden ja monesti yllättävien tulvatilanteiden syntyminen. Lisäksi vettä läpäisemättömät pinnat laskevat paikallisesti luontaista pohjaveden pintaa, sillä vain hyvin vähän vettä imeytyy maaperään.

Synkkä sääennuste

Tutkimusten mukaan rankkasateiden määrä kasvaa merkittävästi jatkossa. Vuosien 1971–2000 keskimääräisiin sademääriin verrattuna sateet voivat lisääntyä 7–8 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 12–20 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Vastaavasti rankkasateiden voimakkuuden on ennustettu kasvavan Suomessa 10–25 prosenttia.

Storm water solutions by Uponor

Vanhat keinot eivät vain riitä

Aiemmin rakennuskäytäntönä oli rakentaa riittävän iso putki kuljettamaan kaikki pintavesi pois nopeasti. Tarkoituksena oli johtaa se  turvallisesti muualle, yleensä vesistöihin tai sitten maaperään imeyttäen.

Tämä määrään perustuva ”riittävän iso putki” -ratkaisu oli aikanaan riittävä. Vesi oli poissa silmistä, poissa mielestä. Elämme nyt kuitenkin yhä tiiviimmin ja yhä saastuneemmassa ympäristössä, eikä ”riittävän iso putki” –ratkaisu enää riitä. Vanha ratkaisu vain siirtää ongelmat hoidettaviksi muualla – ja monesti jonkun toisen kustannuksella.

Uudet haasteet vaativat uusia ratkaisuja

Tietoisuus ongelmista ja niiden seurauksista kasvaa jatkuvasti. Järjestelmien omistajat, suunnittelijat ja paikallisviranomaiset – erityisesti ne, jotka vastaavat raskaasti liikennöidyistä alueista tai suurista kauppa- ja teollisuuskeskuksista – etsivät yhä useammin käytännöllisempää ja kokonaisvaltaisempaa ratkaisua hulevesien paikalliseen käsittelyyn liittyviin haasteisiin.

Paikallisiin haasteisiin paikallisia ratkaisuja

Kun hulevedet valuvat tontin rajan ulkopuolelle hallitsemattomasti, myös mahdolliset ongelmat ja kustannukset siirtyvät niiden mukana pahimmassa tapauksessa kunnille ja kaupungeille tai muille maanomistajille. Nämä kulut ovat vaikeasti ennustettavia ja pahimmillaan kohtuuttoman suuria. Seurauksena viranomaisten on vaadittava parempaa huleveden hallintaa kestävän kehityksen, turvallisuuden ja oikeusturvan varmistamiseksi.

Sen sijaan paikallinen ratkaisu, jossa otetaan huomioon sekä huleveden laatu että määrä, voidaan mitoittaa käsittelemään hulevedet laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Raskasmetallien, öljyjen ja muovien kerääminen vesistöstä on kallista, ja vain pieni osa epäpuhtauksista saadaan kerättyä. Paikallisesti hoidetut tasaus- ja käsittelyjärjestelmät mahdollistavat lietteiden, epäpuhtauksien ja roskien poistamisen ja käsittelyn ennen kuin ne päätyvät luontoon. Ne voidaan silloin myös käsitellä turvallisesti ja ihannetapauksessa kierrättää hyötykäyttöön.

Kokonaisvaltaiset, syntypaikalla olevat ratkaisut avainasemassa

Ilman paikallista hulevesien hallintaa hulevesiverkostot voivat helposti ylikuormittua ja aiheuttaa tulvimista. Tästä seuraa usein suuria ja yllättäviä kustannuksia, jotka ovat vaikeasti ennustettavia. Ilman riittävää käsittelyä nykyinen ekosysteemi ei pysty kantamaan tätä taakkaa. Kunnat ja kaupungit taistelevat aikaa vastaan jo nyt vanhentuvan verkoston kanssa ja korjausvelkaakin on jo huomattavasti, mikä myös osaltaan aiheuttaa taloudellisia paineita.

Kokonaisvaltaisesti suunniteltu ratkaisu voi vastata tähän haasteeseen. Se on keskeisessä asemassa hulevesien käsittelyssä taloudellisesti samalla, kun se ratkaisee sekä valunnan että vedenlaadun tuomat haasteet mahdollisimman pienillä rakennuskustannuksilla.

Vaikka ”riittävän iso putki” -ajattelu ratkaisi ongelmat menneinä vuosikymmeninä, se ei selvästikään ole enää kaikenkattava ratkaisu. Maailma muuttuu vauhdilla eikä tekemättä jättäminen – tai odottaminen, kunnes viranomaiset ovat pakotettuja määräämään rakennustavan muutoksen – ole taloudellisesti järkevää.